tiistaina, marraskuuta 25, 2014

Salainen maailma

Siellä maailmassa ei ole voikukkapeltoja tai punakattoisia taloja.

 (Pakko)ajatusmeri on valtava pyörre.
Siihen hukutaan,
sitten           
                                                               kiivetään pois,
 ja
 levätään hetki. 
Valutaan kyyneleinä rakkaan ystävän olkapäälle 
(vaikka keskellä vilkasta keskustan katua).
Ystävä sanoo: "Meidän pitäisi puhua tällaisista asioista enemmän."
Lopulta noustaan istumaan huteranvahvan mielen päälle ja ollaan reippaita.



  Huljutetaan jalkoja kauniissa meressä 
(tai annetaan ensilumen sataa hiuksille),
tähytään kaukoputkella tulevaisuuteen.

Siellä on rauhallisia tunnelmia ja oransseja auringonsäteitä,
syvällisiä keskusteluja ja sanatonta välittämistä.
Istuin ystäväni kanssa raihnaisen omenapuun oksalla ison pellon laidalla,
eräänä talvi-iltana kauan sitten. 
Tähdet tuikkivat ja pakkanen tuoksui ilmassa. 

Värikkäillä helmillä askartelua ja lumilyhtyjen tekemistä,
koiran halaamista ja hyviä pyöräilyreittejä.
Kirjojen lukemista mummilan vierashuoneen sängyllä.

Ennen kaikkea haluan jatkaa haaveilua ja muistelua loputtomiin.
Mitä minä olen, miksi haluan tulla, mitä haluan elämältä oppia?
Haluan säilyttää lumilyhtyjen tekohetket ja suojasään.
Muistatko, kun en halunnut pukea ylleni kurahousuja 
tai hupsun näköistä tupsupipoa?

 Hiljaa olemista ja katulamppujen valossa kävelemistä.
 Tutut ja vielä tuntemattomat vastaantulijat,
kuljetut kadut ja 4d-elokuvan kohtaukset,
                                                                         joita ei vielä ole käsikirjoitettu.



Mekko kuivuu nopeasti,
 kun ajatukset eivät enää muutu upottavaksi mereksi.

Sitten ympyrä sulkeutuu ja kaikki alkaa alusta.




Joskus repäisen tietoisen haavan mieleeni
ja
näen tuon kaiken järjettömyyden valaistunein silmin.
Mutta kun loppua sille ei vielä näy,
vaikka kuinka katsoisin.
Hullu ja armoton sykli.

2 kommenttia :

  1. Saitkosää tän valmiiksi vai!!!! Toi sateenvarjotyyppihän valuu nyt lentäen sisältä ulos, voi hurja kuin mahtava! Mun oma maalaukseni on ilmeisesti räjäytetty tms kun en pitänyt siitä huolta, voi hurjan kurjaa..
    Olet kovin kaunis.
    -Hilppa

    VastaaPoista
  2. Juu valmiiksi sain! :) Vähän myöhään ehkä vastaan kommenttiisi mutta voi kiitos Hilppa kehuista! Haha, veikkaan että pari omaakin maalausta on ollut räjäytettävien joukossa ;).. Minkäs sille voi, jos kuvisopettajat eivät siedä kuvisluokissa hilluvia luovaakin luovempia ikuisuustöitä!

    VastaaPoista