keskiviikkona, heinäkuuta 29, 2015

lauantaina, heinäkuuta 25, 2015

"Inhimillisyyden säntillinen kieltäminen luo säröjä todellisuuteen."

Ainoa todellisuutesi olet sinä itse.


tiistaina, heinäkuuta 21, 2015

Pinnan alla ei voi.

Haukon henkeä. Olen päässyt aallon sisuksista pintaan. Nautin jokaisesta sekunnin murto-osasta, jonka saan hengittää. Sillä pinnan alla ei voi. Siellä ei voi muuta kuin tukehtua, tuntea vesi suussa, nenässä, korvissa, keuhkoissa. Vesi on raskasta, se pusertaa minut kasaan ja kirveltää silmiäni. Jos silmäni edes uskaltaisin avata, pinnan alla on niin synkkää. Enhän pelkää pimeää?

maanantaina, heinäkuuta 20, 2015

Ulkopuolisena


























Silmillä tarkkailen maailmaa ulkopuolisena,
olen sivussa nyt.

Suljettujen ikkunoiden ulkopuolella on kesä.

(Vanhoja kuvia tallennettuina luonnoksiin.)



keskiviikkona, heinäkuuta 08, 2015

Puolivaloisista päivistäni.

 Kerroinko jo minun puolivaloisista päivistäni?
Sattuu hassuja vahinkoja;
 puhun lääkkeistä liian sujuvasti kenelle vain,
piirrän tahattomasti liikaa arpia minäkuvaani.

Ymmärrän;
arvet ovat yli puoli vuotta olleet rajani.

Sen lisäksi juon kaksi kupillista kahvia,
 laitan liikaa hymiöitä sähköpostiviesteihin,
onnellisena.

sunnuntaina, heinäkuuta 05, 2015

ajatuksissa

keskiviikkona, heinäkuuta 01, 2015

Hymyilyttää (hiukan).

Hiukan hymyilyttää.
Haave toteutui, mutta ei ihan täysin. 

Osa haaveesta jäi tulevaisuuteen,
odottamaan parempia päiviä,
terveempää vointia.

Ensi vuonna ehkä voimia,
haluan koko haaveen itselleni.

Tulin hyväksytyksi yliopistoon,
 biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekuntaan, 
vaikka päämääränä oli ainostaan selvitä tästä keväästä hengissä.

Mietin vielä, 
uskallanko lähteä.