torstaina, joulukuuta 31, 2015

Hyvää uutta vuotta 2016!

Haluan välittää blogini myötä onnellisen uuden vuoden 2016 toivotuksen kaikille, jotka sattuvat blogiani lukemaan. Minä sain viime jouluna ihan kauheasti hyvän uuden vuoden toivotuksia, sillä ihanat ystäväni sattuivat lähettämään minulle paljon joulukortteja. Olinpa minä silloin joulun aikaan itsekin töissä jouluapulaisena Postilla lajittelemassa ja leimaamassa joulukortteja. Eli jos vuoteni menestys olisi riippunut toivotusten määrästä, olisi se ollut hyvinkin onnellinen. Valitettavasti niin ei kuitenkaan ollut. Vuosi 2015 oli minulle ehkä rankin ikinä.

Vuonna 2015 tapahtui paljon ikäviä asioita, mutta niiden joukossa näkyy myös joitakin positiivisia juttuja. Ennen kaikkea vuosi oli hyvin opettavainen. Opin arvostamaan ihan uusia asioita, sain kokea kaiken ihan eri perspektiivistä kuin aikaisemmin. Ennen niin vieras sairaalamaailma tuli kertarysäyksellä tutuksi. Opin mitä merkitsee esimerkiksi antipsykootti, lääkkeiden haittavaikutukset, (hypo)mania, akatisia, eristyshuone tai ulkoilulupa. Ehkä tärkein oppimani asia on kuitenkin se, että psyykkisesti sairaatkin ovat ihan "tavallisia" ihmisiä, eli heissä ei ole mitään pelottavaa eikä psyykkisissä sairauksissa mitään hävettävää.

En olisi todellakaan osannut etukäteen arvata, että viettäisin vuodestani lähes 3 kuukautta sairaalahoidossa yhteensä kuuteen eri otteeseen. Minun oli tosi vaikea hyväksyä sairastumiseni. Tuntui, että sairaus pilasi kaikki suunnitelmat, joita olin tehnyt tulevaisuutta ajatellen. Minunhan olisi pitänyt pystyä pänttäämään täysillä unelma-alani pääsykokeisiin. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään, sillä ensimmäinen rankka sairausjakso keväällä kulutti voimani ihan kokonaan loppuun ja jouduin kuukauden sairaalajakson jälkeen kokoilemaan itseäni kasaan vielä päiväsairaalahoidossakin. Syksyllä taas ehdin opiskella kuukauden pääsykokeisiin valmentavalla linjalla kansanopistossa, kunnes sairaus nosti päätään ja jouduin neljännen kerran takaisin sairaalaan.

Sairastumisen lisäksi onnistuin saamaan vahingossa opiskelupaikan (jota en kuitenkaan ottanut vastaan), ajokortin, uusia ystäviä ja paljon rakkautta ihanilta läheisiltä ihmisiltä ympärilläni. Sairastuminen otti minulta paljon, mutta myös antoi: tapasin nykyisen seurustelukumppanini täällä sairaalassa! Lisäksi yksi rakkaimmista ystävistäni tuli elämääni, kun tapasimme toisemme päiväsairaalassa.

Uudelta vuodelta 2016 toivon terveyttä, opiskelupaikkaa, seurustelusuhteen jatkumista, tuttua ja turvallista arkea vailla huolta. Haluan päästä elämään sitä nuoren aikuisen elämää, joka minulle kuuluisi, mutta jota en ole vielä sairastumiseni takia voinut saavuttaa. Tuleva vuosi pitää kuitenkin sisällään paljon toivoa, ainakin luulen niin! :)

"Piirrä minut uudestaan,
kuilun reunalle rohkeana seisomaan.
Suupielet väännä hymyilemään,
itseni selviytyjänä lopulta nään."

sunnuntaina, joulukuuta 27, 2015

Empatia

 
Hän itkee, tahtoo kuolla.
Voi kumpa joku voisi ottaa häneltä pahan olon pois.
Mieleni tekisi huutaa, että eikö tämä jo riitä.
 
Olen voimaton.
Anteeksi.
 
Haluaisin vain ymmärtää, että miksi.
 
(täällä sairaalassa on välillä hyvin rankkaa)


keskiviikkona, joulukuuta 16, 2015

Silmät

Silmät, jotka eivät pysty itkemään.
Voi, kuinka haluaisinkin osata.


torstaina, joulukuuta 10, 2015

Joulukortti


keskiviikkona, joulukuuta 02, 2015

Läpinäkyvää

Kun harhat sekoittuvat todellisuuteeni,
uskon minä lupaukseeni,
et en tänne jää,
yhtään pidempään, en kestä enempää.

Hyvästelen kadut, puut, talot, ihmiset.
Vielä sinä viimeisen kerran minulle soittelet,
kysyt miten voin, mitä ajattelen.
Vastaan, et kaikki hyvin on. Vielä minä viimeisen kerran sinulle valehtelen.

Hämärtyvää,
olen kohta vain läpinäkyvää.
Kaunis muisto menneisyydestä,
irti päästä mun kädestä.

Mistä tiedän, oletko sinäkin harhaa?
Sanoit, et en sydämestäsi ikinä karkaa.
Anna anteeksi, olen sinulle rakas,
mutta en enää ikinä tuu takas.

Taivaaseen ehkä enkeli kantaa,
tai sit Jumala helvettiin mun mennä antaa.
Aaveeks en jäädä ajatellut,
oon iltaisin armoa rukoillut.

Hämärtyvää,
olen kohta vain läpinäkyvää.
Kaunis muisto menneisyydestä,
irti päästä mun kädestä.

(Ei hätää, olen turvassa..)